Toiset äidit harjoittelevat jo vastasyntyneensä kanssa “vessahätäviestintää”, kun taas toiset sysäävät “likaiset hommat” mieluiten jonkun ulkopuolisen tahon, kuten päiväkodin, tehtäväksi. Itse en pelkää kakkahommia, mutta voin myöntää, ettei pottatreeni ollutkaan niin helppo tehtävä kuin sen uskoin olevan. Asiasta ei kannata stressata liikaa, tässä tärkeimmät ohjeeni pottatreenejä suunnitteleville:
1. Varaudu siihen, että projekti vie aikaa
Hei, Roomaakaan ei rakennettu päivässä! Älä siis odota, että lapsesi oppii kuivaksi yhdessä päivässä. Ihmeitä voi tapahtua, mutta yleensä kuivaksiopetteluun kuluu vähintään muutama kuukausi aikaa. Kannattaa varautua myös siihen, että taapero hetkittäin taantuu.
2. Toista, toista, toista
Niin turhauttavaa kuin se saattaakin olla, pidä sitkeästi kiinni samoista vessarutiineista. Kannusta taaperoa potalle heti, kun hän herää yö- tai päiväunilta sekä aina ruokailun jälkeen. Tee potalla istuskelusta mukavaa, varaa lähistölle kirjoja tai tuttuja lastenohjelmia tabletilla.
3. Iloitse pienistäkin saavutuksista
Muista iloita pienistäkin saavutuksista. Kehu lasta runsaasti, kun hän onnistuu lirauttamaan pottaan pienen pissan. Monet lapset kokevat tarra- tai muun järjestelmän palkitsevaksi. Sisarusten välinen kilpailu saattaa myös edesauttaa pottailun onnistumista. Kun siskolla on taulukossaan yksi tarra enemmän, pienikin taapero osaa ponnistella oman pottailunsa edistämiseksi.
4. Älä nipota
Suurin osa vanhemmista oppii jossain vaiheessa, että lasten kanssa käydyt taistelut kannattaa valita huolellisesti. Jos lapsi haluaa siirtää potan vessan ulkopuolelle, anna hänen tehdä niin. Jos hän haluaa harjoitella pottailua olohuoneessa, älä hänen tehdä niin. Usko pois, jossain vaiheessa on haluaa käydä vessassa lukitun oven takana, joten tahtotila ei jatku ikuisesti!
5. Palkitse harkiten
Vaikka monille lapsille tarrataulu onkin tehokas kannustin pottaharjoitteluun, ei palkinnoille kannata laittaa liikaa painoarvoa. Vessa-asiat ovat kuitenkin arkisia asioita, jotka on lopulta onnistuttava hoitamaan myös ihan ilman palkintoja.
Meidän perheessämme pottatreenit ovat jo takanapäin ja kaikki kolme pientä ovat jo oppineet päiväkuiviksi. Kaksosilla potat ovat vielä käytössä mutta isosiskon mallin mukaisesti hekin opettelevat jo pöntöllä käyntiä. Yllätys, yllätys: supistajarengas ei heille kelvannut ollenkaan!
Tsemppiä kaikille pienille ja isoille pottatreeneihin!
