Päivähoidon aloitus on yleensä tunteita nostattava asia. Aloitusikään ei ole varmasti oikeaa vastausta, mutta mitä sanovat vanhemmat?
Hallituksen tavoitelistalla on ollut jo pitkään naisten, erityisesti äitien, työssäkäynnin lisääminen. Yksi pohdinnan alla olevista tekijöistä ovat kotihoidon tukeen tehtävät ratkaisut, sekä varhaiskasvatuspalvelujen kyky vastata perheiden tarpeisiin.
Nykyisen järjestelmän mukaan vanhempainvapaa päättyy lapsen ollessa noin 9-10 kuukauden ikäinen. Kotihoidontuen avulla lapsia voidaan kuitenkin hoitaa kotona kunnes nuorin lapsi on 3-vuotias. Yleisestä käsityksestä poiketen pitkät kotihoitojaksot ovat lyhentyneet ja lyhyet jaksot vastaavasti lisääntyneet – valtaosa perheistä käyttää kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa. Pääosa kotihoidon tukea
käyttävistä vanhemmista on äitejä.
Kela kysyi pienten lasten vanhemmilta mielipidettä siitä, minkä ikäisenä lapsi on heidän mielestään valmis aloittamaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Kysely toteutettiin Kelan tutkimuksessa vuodenvaihteessa 2019-2020 ja kyselyhetkellä vastaajien lapset olivat 3-30 kuukauden ikäisiä.
Kyselyyn osallistuneet vanhemmat olivat siis suunnittelemassa varhaiskasvatuksen aloittamista tai lapsi oli jo aloittanut päivähoidossa.
Sopiva ikä aloittaa päivähoito on puolitoistavuotiaana
Tutkimuksen mukaan yleisimmin vanhempien mielestä 1,5-2 vuotta oli sopiva ikä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Tätä mieltä oli äideistä 42 prosenttia ja isistä 39 prosenttia. Vain harva, 3-5 prosenttia katsoo alle vuoden ikäisen lapsen olevan valmis päivähoitoon ja vain harva vanhempi oli sitä mieltä, että lapsen tulisi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa vasta esikouluiässä.
Koulutusryhmien väliset erot ovat äitien kohdalla tilastollisesti merkitseviä ja suurempia kuin isillä. Verrattuna perus- tai toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin äiteihin korkeakoulutetut äidit olivat useammin valmiita laittamaan lapsen päivähoitoon nuorempana, 1,5-vuotiaina.
Mielipiteeseen lapsen varhaiskasvatuksen aloitusiästä vaikuttaa myös perheen lapsiluku. Neljännes yhden lapsen perheiden äideistä olivat valmiita laittamaan 1,5-vuotiaan ja sitä nuoremman lapsen varhaiskasvatukseen. Monilapsiperheissä taasen oltiin sitä mieltä, että lapsen tulisi olla vähintään 3- vuotias aloittaessaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Vähintään nelilapsisten perheiden äideistä oli tätä
mieltä lähes puolet (47%). Vastaava luku yksilapsiperheissä oli 10 prosenttia. Isien luvut olivat äitien kanssa samansuuntaisia molemmissa tapauksissa.
Miksi juuri tämän ikäisenä?
Monet erilaiset näkökohdat vaikuttavat vanhempien käsitykseen sopivasta päiväkodin aloitusiästä. Osan mielestä on hyvä hoitaa lapsi mahdollisimman pitkään kotona, osa taas pitää tärkeänä varhaiskasvatukseen osallistumista. Myös perheen taloudellinen tilanne ja työmarkkinoille hakeutuminen vaikuttavat mielipiteeseen.
Monet vanhemmat käyttävät kotihoidon tukea ikään kuin vanhempainvapaan jatkeena, kun noin 10 kuukauden ikäistä pienokaista ei vielä haluta viedä päivähoitoon. Onkin oletettavaa, että kotihoidon tukeen ehdotettavat leikkaukset kohtaavat vastustusta pienten lasten vanhempien taholta, ainakin mikäli tukijakson kestoon ollaan ehdottamassa merkittävää lyhennystä.
Suomalaisvanhempien näkemykset lapsen sopivasta päivähoidon aloitusiästä on varsin yhdenmukainen kotihoidon tuen käyttöä koskevien tietojen kanssa. Enemmistö perheistä käyttää kotihoidon tukea siihen asti, kunnes lapsi on noin 1,5–2-vuotias.
Matalammin koulutettujen äitien näkemys sopivasta päivähoidon aloitusiästä on selvästi korkeampi kuin muiden äitien. Aikaisempien tutkimusten mukaan äidit, joiden työmarkkina-asema on heikko tai joilla ei ole työpaikkaa johon palata, käyttävät kodinhoitotukea pisimpään.
Onkin mahdollista, että heikon työmarkkina-aseman lisäksi taustalla vaikuttavat myös asenteelliset tekijät ja käsitykset siitä, mikä on sopivin aloitusikä kodin ulkopuolisessa hoidossa sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta
