Lapsen tilapäinen ummetus on yleinen vaiva, joka kiusaa lasta ja huolestuttaa vanhempia. Onneksi se on useimmiten toiminnallinen ja hoidettavissa kotikonstein.
Aikuisilla ummetuksesta puhutaan yleisesti silloin, kun ulostamisväli on yli 3 päivää. Sen sijaan pienen lapsen ummetusta on vaikea määritellä. Rintaruokinnalla oleva, pieni vauva voi ulostaa vain kerran 10–14 päivässä, ilman että hänellä olisi varsinaista ummetusta. Korviketta saava vauva ulostaa hieman useammin, sillä korvike on koostumukseltaan rintamaitoa kiinteämpää. Tämä lisää ulostemassaa ja helpottaa ulostamista. Toisaalta pienen vauvan ulostaminen neljäkin kertaa päivässä on ihan normaalia.
Kun vauva alkaa syödä kiinteää ruokaa, ulostustarve lisääntyy ja välit tasaantuvat. Tavanomaisesti 1-vuotiaasta alkaen lapsi ulostaa vähintään joka toinen päivä. Jotkut saattavat tosin ulostaa päivittäin, jopa jokaisen aterian jälkeen.
Lapsilla ulostusvälin lisäksi ummetuksesta puhutaan silloin, kun ulostaminen on kivuliasta ja uloste on kovaa ja kokkareista. Myös alushousujen tuhraantumista pidetään usein yhtenä merkkinä ummetuksesta viitaten siihen, että lapsi välttelee ulostamista. Tuhraantuminen johtuu kovan ulostemassan ohi pääsevästä löysemmästä ulosteesta. Joskus tätä luullaan ripuliksi, vaikka perimmäinen syy on ummetuksessa. Myös vatsakivut, varpaillaan kävely, jalkojen yhteen puristaminen ja vartalon keinuttaminen sekä ärtyneisyys ja ruokahaluttomuus voivat viitata leikki-ikäisen ummetukseen. Ulostaessaan ummetuksesta kärsivä taapero kyykistyy usein niin, että kantapäät ovat lähes pakaroissa kiinni. Imeväisikäinen sen sijaan ojentuu, jäykistyy ja kirkuu.
Ummetuksen syyt
Vaikka ummetus voi alkaa missä kasvuvaiheessa tahansa, yleisimmin se alkaa 2-4 vuoden iässä. Vaikka ummetus on yleistä, se on vain harvoin vaarallista.
Ummetuksesta kärsii satunnaisesti noin 10 % lapsista. Onneksi kuitenkin jopa 90 % lasten ummetuksesta on toiminnallista, eli taustalla ei vaikuta mikään elimellinen, hoitoa vaativa sairaus.
Lapsilla ummetuksen laukaisevat useimmiten samat syyt kuin aikuisilla. Se voi olla äkillinen stressitilanne, yksi hankala ulostuskerta, vieras paikka, liikunnan puute, matkustelu tai äkilliset ruokailutottumusten muutokset. Imeväisikäisten ummetus johtuu usein suolen hitaasta täyttymisestä, kun kiinteää ruokaa ei vielä syödä. Myös kiinteän ruoan aloittaminen, ja tästä johtuva suolentoiminnan muutos, voi aiheuttaa tilapäisesti ummetusta.
Ruokavaliosta apua
Ummetuksen ikävä puoli on sen taipumus synnyttää hankala, ummetusta ylläpitävä kierre. Kun ulostaminen on kivuliasta ja hankalaa, sitä vältetään, minkä seurauksena ulostemassa kovenee entisestään, ja ummetus vain pahenee. Kova ulostemassa voi synnyttää haavaumia peräaukolle, mikä tekee ulostamisesta kivuliasta. Kierteen välttämiseksi paras hoito on aina ennaltaehkäisy ja riittävän pitkä hoitojakso, sillä pitkään täynnä ollut lapsen peräsuoli vaatii aikaa, jotta sen toiminta normalisoituu.
Jos lapsella on taipumusta ummetukseen, on ruokavalioon syytä lisätä ulostemassaa lisääviä ruoka-aineita. Imeväisikäisen korvikemaitoon voi lisätä mallasuutetta, ja ruokailua aloiteltaessa kannattaa suosia muun muassa luumu-, päärynä-, porkkana- ja aprikoosisoseita. Puolen vuoden ikäisen ruokavaliossa kannattaa suosia täysjyvähiutaleista tehtyjä vellejä ja puuroja, joihin voi halutessaan lisätä hieman vehnä- tai kauraleseitä. Leikki-ikäinen kannattaa opettaa syömään kuitupitoisia täysjyväviljoja, hedelmiä ja vihanneksia. Ruoan pureskeluun ja riittävään veden juontiin kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Sen sijaan ylenpalttista maidon juontia kannattaa välttää. Riittävänä määränä pidetään noin 5 desilitraa päivässä. Maitotuotteissa kannattaa suosia hapatettuja maitotuotteita, kuten jogurtteja, viilejä, ja piimää. Myös runsaasti sokeria sisältävien mehujen ja kiisseleiden sekä valkoisia jauhoja sisältävien ruoka-aineiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Vähäkuituisina ne hidastavat suolen toimintaa ja näin ollen voivat aiheuttaa ummetusta. Myös kaakao, mustikka, puolukka, viinimarjat ja banaani runsaasti käytettyinä voivat hidastaa suolen toimintaa.
Lämpimiä kylpyjä ja liikuntaa
Ruokavalion ohella toinen tärkeä ummetuksen ennaltaehkäisykeino on rauhallisten ja kiireettömien pottaistuntojen ja wc-tapojen opettelu. Ulostustarve tulee useimmiten aterioinnin jälkeen, joten jo pienestä pitäen voi lapsen kanssa ottaa tavaksi viettää hetki vessassa, tai potalla, vaikkei varsinaista hätää olisi. Tärkeää on kannustus – lapsen on koettava hetki mieluisaksi ja kiireettömäksi. Lapselle voi antaa lapsen valitseman kirjan selailtavaksi, kuunnella lapsen kanssa musiikkia tai vain olla läsnä ja lapsen tukena. Näin lapsen on helppo rentoutua, ja suoli tyhjenee vaivattomammin.
Hoputtaminen ja hätäily on pahinta, mitä vanhempi voi näissä tilanteissa tehdä.
Päivittäinen liikunta lisää tutkitusti suolen toimintaa. Vanhempien on siten hyvä huolehtia leikki-ikäisen päivittäisestä reippailusta ja puistoleikeistä. Sadepäivinä temppurata kannattaa rakentaa sisätiloihin. Myös lämmin, rentouttava kylpy ja vatsan alueen hieronta auttavat ummetuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Ummetusta helpottaa myös jalkojen koukistelu vatsan päälle. Tämä aktivoi suolta ja siten edesauttaa sen tyhjenemistä.
Ummetuksen lääkehoito
Silloin kun kotihoito ja ennaltaehkäisy eivät tehoa, kerro asiasta neuvolassa tai apteekissa. Pientä lasta pitkään kiusaava ummetus on syytä ottaa aina vakavasti. Periaatteessa lasten ummetusta hoidetaan samaan tapaan ja usein samoilla apteekkivalmisteilla kuin aikuisten ummetusta. Varmista kuitenkin aina tuotteen sopivuus apteekistasi. Tavallinen lasten ummetukseen käytetty lääke on laktuloosi, joka käy kaikenikäisille. Yli 2-vuotiaille voidaan käyttää myös makrogolia sisältäviä ummetusvalmisteita. Makrogoli on mauttomana jauheena helppo sekoittaa ruokaan tai juomaan. Akuutissa ummetuksessa avun saa nopeimmin vauvoillekin sopivalla pienoisperäruiskeella. Jos ummetus on syystä tai toisesta pitkittynyt, kannattaa keskustella lääkärin kanssa, jolloin avuksi voidaan ottaa myös muita lääkkeitä.